Parkettilattiat valmistetaan eri puulajeista pitkälti automatisoidulla prosessilinjalla. Miten ERP-järjestelmä auttaa näissä liiketoimintaprosesseissa?
Raakapuu saapuu rekoilla metsästä sahan kautta ja se on ensin kuivattava massiivisissa matalan lämpötilan uuneissa. Tämä kestää useita viikkoja. Tietenkin määrät ovat likimääräisiä ja mitataan kuutiometreinä tässä vaiheessa. Puulajeja on useita, mukaan lukien tammi, saarni ja pyökki.
Laudat viedään sitten tehdasrakennukseen ja sahataan ja höylätään mittojen mukaan. Ne pinotaan valvottuun ympäristöön tehtaan sisällä odottaessaan lattian muuttamista. Itse lattiassa on käytetty samaa puuta, joka on liimattu molemmin puolin pienistä puukaistaleista koostuvaa keskusrakennetta. Käyttämällä samaa puuta molemmin puolin, levyn luonnollinen taipumus vääntyä eliminoituu. Puu lajitellaan kulkiessaan koneen läpi ”paremmalle” ja ”huonommalle” puolelle, jotta paras puoli lakataan myöhemmin. Pinnan lopullisen työstön jälkeen lattia siirtyy pintakäsittelyyn, joka voi olla öljyämistä tai lakkausta. Lopuksi levyt kutistetaan lopullista vähittäismyyntipakkausta varten.
Tehtaalla on paljon puuta; se on pinottu kattoon. Siellä on myös paljon nopeita automatisoituja koneita. Kaksivuorotyössä työskentelee noin 50 työntekijää ja vain pieni johtohenkilöstö.
Toiminnan hallinnan haasteena on yhdistelmä pitkä (puun kuivumisesta johtuen) läpimenoaika, laadun luonnollinen vaihtelu (ei ole koskaan aivan varmaa, kuinka paljon laadukasta tuotetta saadaan tietystä määrästä raakapuuta) , ja vaihteleva asiakaskysyntä.
Manu Onlinea ohjattiin tuotantoprosessia niin, että milloin tahansa oli selkeästi nähtävissä mitä materiaalia missä oli ja miten se liittyi nykyisiin myyntitilauksiin. Myyntitilausvaraukset venyivät milloin tahansa tuotantoprosessin alaspäin, mutta prosessin alussa materiaalia laitettiin vastoin esimiesten ennusteita. Näiden päätösten tekemiseksi oli tärkeää, että saatavilla on selkeä reaaliaikainen varastoarvoraportti (kaikissa tuotannon vaiheissa) myyntivarauksia vastaan. Tilannetta vaikeuttivat mittayksikön muutokset kunkin vaiheen välillä. Raakapuu ostetaan kuutiometreinä, kun taas lopputuote on pakkauksissa, joiden toissijainen yksikkö on neliömetriä. Välissä on lautoja ja neliömetriä.
Nimikkeiden nimeämis- ja tuotantomallit sekä tuoteperheet analysoitiin ja asetettiin loogisesti. Jokaisella tuotantovaiheella oli oma koodinsa. Sitä ei varsinaisesti tarvittu työsolujen luomiseen, koska valmistusvaihe oli selvästi tunnistettavissa tuotteen nimestä. Muunnokset käsiteltiin tuotannon eri vaiheiden mukaan ja myös tapaus, jossa useita tuotteita valmistettiin yhdellä työtilauksella (eri puulajit).
Lopuksi järjestelmä automatisoitiin käyttämällä tehtaalla tiedonkeruuohjelmistoa valmiiden työtilausten luomiseen. Perustuotevaatimukset voitiin tulostaa ERP-järjestelmästä ja löysyyskapasiteettia hyödynnettiin aloittamalla lattian eri vaiheissa. Tiedonkeruujärjestelmä mittasi koneeseen menevän puun ja ulos tulevan tuotteen. Kun kuljettaja painoi ”valmis”-painiketta, tiedot siirrettiin ERP-järjestelmään sähköisenä viestinä ja syntyi valmis työtilaus oikealla materiaalinkäytöllä, työtunnilla ja tuotteella.